Pyromaani (Suomi)

Albumi: Valoissa

Laulu: Pyromaani

Pyromaani

Pyromaani päiväkirjaansa enää kirjoittaa
Se on turhaa,
Kun sivut myöhemmin poltetaan
Vaikka tahtoisi,
Ei koskaan hän pysty muuttumaan
Kun ei mitään tilalle vanhan rakkauden saa

Tuli syttyy uudestaan
Unelmaa ei voi muut ymmärtää

Se on hänelle kauneinta päällä maan
Kun tulet tanssii
Voi unohtaa

Joku toinen odottaa maailmanloppua
Tai humalaa
Joku unilääkkeitä nielee vaan
Makuullaan odottaa kunnes

Vajoaa jälleen unelmaan
Kauneimpaan todellisuuteen

Palvoo yön jumalaa
Joka kantaa sitä valtikkaa
Jolla pystyy hetkessä muuttumaan
Ei menneisyyttö tarvi kantaa mukanaan

Joku lausuu kauniita sanoja
Maalaten pilville enkelin kasvoja
Vaikka katkeruus repii sydäntä
Kun on tullut aika lähteä

Vaan ei tullutkaan valkosiipinen enkeli hakemaan
Hei mikä odottaa
Vaan ei tullutkaan mies
Mustassa viitassa hakemaan

Joutui yksin lähtemään
Ei tienny itsekään
Mikä määränpää vai onko mitään
Kuka pelastaa vai onko mustaa vaan

Mä luulen, tänne kuulu en
Toisenlaisesta haaveilen
Siks mä teen kauniimman maailman
Uniini katoan
Kuka tietää, mikä on todellisuus

Jotkut sanoo, että mä pakenen
Kun ikkunat ja ovet lukitsen
Mutta mä teen uuden maailman
Entistä kauniimman
Minä tiedän
Se on todellinen

Advertisements

One Response to “Pyromaani (Suomi)”

  1. Korjattu versio (lisätty toinen kertosäe alkuun, unelmaan -> uneen, menneisyyttö -> menneisyyttä):

    Pyromaani päiväkirjaansa enää kirjoittaa
    Se on turhaa,
    Kun sivut myöhemmin poltetaan
    Vaikka tahtoisi,
    Ei koskaan hän pysty muuttumaan
    Kun ei mitään tilalle vanhan rakkauden saa

    Tuli syttyy uudestaan
    Unelmaa ei voi muut ymmärtää

    Se on hänelle kauneinta päällä maan
    Kun tulet tanssii
    Voi unohtaa

    Se on hänelle kauneinta päällä maan
    Kun tulet tanssii
    Voi unohtaa

    Joku toinen odottaa maailmanloppua
    Tai humalaa
    Joku unilääkkeitä nielee vaan
    Makuullaan odottaa kunnes

    Vajoaa jälleen uneen
    Kauneimpaan todellisuuteen

    Palvoo yön jumalaa
    Joka kantaa sitä valtikkaa
    Jolla pystyy hetkessä muuttumaan
    Ei menneisyyttä tarvi kantaa mukanaan

    Joku lausuu kauniita sanoja
    Maalaten pilville enkelin kasvoja
    Vaikka katkeruus repii sydäntä
    Kun on tullut aika lähteä

    Vaan ei tullutkaan valkosiipinen enkeli hakemaan
    Hei mikä odottaa
    Vaan ei tullutkaan mies
    Mustassa viitassa hakemaan

    Joutui yksin lähtemään
    Ei tienny itsekään
    Mikä määränpää vai onko mitään
    Kuka pelastaa vai onko mustaa vaan

    Mä luulen, tänne kuulu en
    Toisenlaisesta haaveilen
    Siks mä teen kauniimman maailman
    Uniini katoan
    Kuka tietää, mikä on todellisuus

    Jotkut sanoo, että mä pakenen
    Kun ikkunat ja ovet lukitsen
    Mutta mä teen uuden maailman
    Entistä kauniimman
    Minä tiedän
    Se on todellinen

Comments are closed.

%d bloggers like this: